Rentoa Joulua!

Joulusutina alkaa pikkuhiljaa rauhoittua. Voisi ottaa mallia Tonttu Toljanterista, joka on nauttinut pari lasia glögiä ja ottaa jo rennosti. Nyt on sallittua kaatua sohvalle suklaalaatikko sylissään ja nousta sieltä sitten tapaninpäivänä. Mukavia joulunpyhiä!

Hoosiannaa pesuhuoneessa

Vesihuovutus menee ihan täydesti liikunnasta, niin fyysistä hommaa se on. Ainoa juttu, mikä touhussa närästää on se, että lopputulos on 100 %:sti jotain muuta kuin mitä oli suunnitellut. Mutta yllätysmomentit pitää ottaa vastaan avoimin mielin, käsityöstä kun on kyse. Huivityöhön otin marjapuuronväristä ja tummanruskeaa Suomen lampaan villaa ja lisäksi huopuvaa lankaa. Alkuasetelma oli seuraavanlainen: keskelle langat ja reunoille marjapuuroa. Toiselle puolelle asettelin suklaanruskeat hötöt ja reunoille vielä kerroksen vaaleanpunaista hattaraa.

Pitkän pötkylän vatkaaminen polvillaan kaakelilattialla olikin kuntoa vaativaa. Saippua roiskui ja jalat huusivat hoosiannaa, mutta lopputulos oli vaivan väärti. Kutistuma vaan oli järkyttävää. Lähtötilanteessa villaa oli n. 2 m x 0,5 m verran. Minun aggressiivisella käsialallani kutistumisprosentti oli hurja eli loppumitat olivat 1,2 m x 0,35 m. Kutistuma konkretisoituu parhaiten alla olevassa kuvassa. Ja jostain kumman syystä tavaramerkikseni tulee kaikkiin huiveihin kulmiin kummalliset lirpukkeet. Lopputuloksena oli takuuvarmasti lämmin ja ainakin uniikki kaulahuivi.

Pipoja ja muita lämmittimiä

Viimeaikoina postaukset ovat jääneet vähiin. Ei siksi, etteikö neulomuksia olisi valmistunut, vaan niiden kuvaaminen vuoden pimeimpään aikaan on sellaista kuurupiiloleikkiä valotuksen kanssa, ettei ole jaksanut hommaan ryhtyä.

Jostain syystä olen intoutunut neulomaan pipoja. Niillä onkin ollut käyttöä tänä talvena ja kun valikoima on runsaampi, niin voi vaihdella mielen ja asun värin mukaan. Pinkistä piposta tein kypärämallisen eli lyhensin alkuperäistä mallia roimasti ja jätin tupsun pois. Beigeä pipaa neuloin siihen asti, että lanka loppui, sitä taisi jäädä peräti 10 cm:n pätkä, joten tiukille otti.

Sukat syntyivät ex tempore -meiningillä läksiäislahjaksi hyvälle kollegalle. Toivottavasti lämmittävät!

Violetti liivi ja nyppypipa

Tämän liivin ohjeeseen törmäsin netissä ja koska sopivat langat olivat valmiina, niin eikun neulomaan. Mutta jälleen kerran olisi pitänyt tehdä kokoa pienempi. Kaipa tuo menettelee, kotihillevin kotihiippailuliivinä. Harmitusta hälventääkseni ompelin pääntiehen helmiä, vähän säihkettä tässäkin piti olla. Tumma violetti on värinä muuten erittäin vaikea saada kuviin tallentumaan oikein.

Jostain syystä tänä syksynä violetin ja luumun sävyt ovat säväyttäneet. Koska Novitan talvi 2010 -lehdessä oli kivan palmikkopipan ohje, niin sehän piti tehdä. Varsinkin noita nyppyjä oli hauska väsätä. Tein pipasta yhtä mallikertaa lyhyemmän, koska en halunnut hiippamallia. Sama mallikuvio kiertää koko pipan. Tykkään tuosta tosi paljon, toisen voisi tehdä vielä vaikka vaaleammalla värillä.

Säihkepaita ja hiippapipa

Paljettilangasta innostuneena tekaisin myös toisen pikkupaidan, tämä on beigestä langasta (ohje Novita talvi 2010). Tein hihoista lyhyemmät ja lyhensin myös helmaa reilusti, koska neulos tuppaa käytössä venymään. Edelliskerrasta viisastuneena tein myös yhtä kokoa pienemmän ja nyt paita on hyvä. Paksu lanka vaan tekee sen, että kappaleita yhteen ommeltaessa saumoista tuppaa tulemaan aikas tönköt. Kainaloissa on saumoista melkoiset tupot, mutta kyllä paitaa pystyy hyvin pitämään.

Kuvioneule oli helppo ja nopea tehdä ja sopii mielestäni hyvin tuohon paitaan.

Hiippalakki syntyi harmaan säihkepaidan jämälangoista, ihan perusjoustinneuleena. En ole kyllä ihan varma, voiko tämänikäinen eukko vielä pitää tuollaista "nuorisopipaa". Vähän takapainoinenkin tuo tuntuu olevan, mutta erilaiset tukkalaitteet mahtuvat kyllä hyvin sisään. 

Kynttiläpajalla

Olen intohimoinen kynttilöiden polttelija. Meillä kynttiläaika alkaa jo elokuussa ja joulua kohti tahti vain kiihtyy. Tänä syksynä osallistuin työväenopiston kynttiläpajaan. Jos on ensimmäistä kertaa valamassa, suosittelen kurssille osallistumista, siellä kuulee hyvät vinkit ja oikeat tekniikat. Yllä on mehiläisvahalevyistä tehtyjä joulupakettikynttilöitä.

Sievät lasipurkit ja kipot säästän kynttilänvalantaa varten. Hyvissä ajoin ennen joulua ryhdyn hamstraamaan myös maito- ja jukurttipurkkeja kuten kunnon nuukailija ikään, ne on tarkoitettu valumuoteiksi. Sitten vaan levittelen keittiön pöydät täyteen sanomalehteä ja otan villasukat jaloista. Nimittäin hikistä puuhaa se on, hellanvierustalla vesikattilan vierellä seisominen. Hauskimpia yhdistelmiä saa tekemällä kaksi- tai kolmivärisiä. Antaa edellisen kerroksen jähmettyä ja kaataa toisenväristä päälle. Tai sitten vaan kastelee erivärisiin seoksiin, niin kuin tein nuo itsenäisyyspäiväkynttilät.

Eräällä kurssilla joku valoi valkoisen kynttilämassan vanhaan kakkuvuokaan. Massan jähmetyttyä kumosi ja koristeli koko komeuden vaaleanpunaisella steariinilla ja valkoisella steariinimurulla. Sitä kakkua katsellessa herahti vesi kielelle!

Vastaus haasteeseen

Tanttaralla nakkasi mulle lapsuutta muistelevan haasteen. Katsotaanpa, mitä niistä ajoista muistuu mieleen.

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen - Mikä sinusta tulee isona?
Toimittajaksi taisin haluta ala-asteella, perusteluna, että saa tavata erilaisia ihmisiä. Sittemmin on ymmärtänyt, että kyllä niitä saa tavata monessa muussakin ammatissa.

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?
Barbababa! Ja Kössi Kenguru oli ihana! Se oli sellainen kotitekoisen oloinen juttu. Nyt kun kössejä katsoo ylen arkistosta, niin naurattaa, miten hidastahtisia ne olikaan verrattuna tämän päivän piirrettyihin.

3. Lempileikkejäsi?
Barbit oli kyllä kova sana, mulla oli Daisy. Vistin ja narun hyppääminen oli lempparit ulkoleikeistä, niitä hypättiin joka välissä, hyppäsin jopa "kainaloita". Nyt naruhyppyä varten pitää jo varustautua tenalla...

4. Parhaat synttärit ja miksi?
En muista erityisesti mitään tiettyjä, kaikki juhlat oli varmaan kivoja. Ja kohokohta oli aina onginta.

5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?
Lyhyen matkan juoksu tuntui luonnistuvan, samoin korkeus ja pituus ainakin jollain lailla.

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?
Stray Cats (ah, Brian Setzer on vieläkin namu), sitä vein kouluun soitettavaksi tokaluokkalaisena. Sitten tuli Kajagoogoo vähän myöhemmin, söpöjä takkutukkia nekin.

7. Paras joululahjasi/muu lahja minkä olet saanut?
Oma stereomankka, jossa oli myös radio. Oli meinaan kovassa käytössä, kun Ocsidia nauhoitin kaseteille.

8. Mitä olisit elämässäsi halunnut tehdä, jota et ole vielä tehnyt?
Tää kysymys ei liity lapsuuteen mitenkään, mutta ne pitsineulevillasukat tarttis joskus toteuttaa...

9. Lisää lapsuudenaikanen kuva.
Olen nyt tylsä ja jätän paperikuvat rauhaan varaston perukoille.