Päivän asu

Ajattelin tehdä oman kontribuution blogistien suosittuun genreen nimeltä päivän asu. Systeemiin kuuluu napsia itsestään otoksia peilin kautta jalkaterät sisäänpäin käännettyinä ja selostaa blogissa yksityiskohtaisesti, mistä myyntipisteistä merkkivaatekerta on käyty kaapimassa. Niin, ja tietysti unohtaa kertoa se seikka, että homma on sponsoroitua. Noista postauksista saa ainakin hyvän käsityksen nykypäivän nuorisomuodista. Muistelenpa vaan omia nuoruusaikojani, jolloin vaihtoehtoina oli valita vaatteensa joko lasten- tai tätiosastolta. Välimuotoja ei kauheasti ollut.

Pissistyyliin kotona on tämänpäiväinen kostyymini. Tyyli sopii upeasti tietokoneen ääreen, postilaatikko- ja jääkaappikäynneille ja salkkareiden katsomiseen. Pää jäi kuvasta ihan vaan sen takia, että tukka oli likainen. Tuon enempää en saanut jalkojani väännettyä, alkaa olla tuota lonkkavaivaa.

Musta neule - ööh, en muista mistä kun on ainakin viisi vuotta vanha. Harmaa neuletunika automarketista ruokaostosten lomassa. Farkkuleggarit ruotsalaisesta halpakaupasta. Villasukat itsetehdyt, vähän jo nyppyyntyneet.


Oliks ihku?

Talviunesta heränneenä

 

En ole aiemmin ymmärtänyt ihmisiä, jotka kertovat nukkuvansa villasukat jalassa. Neulotut sinänsä ovat mitä parhaimmat jalanlämmittimet, mutta että sängyssä? Tämän talven jälkeen muutin mielipiteeni tyystin. Untuvapeitto ja villasukat - lyömätön yhdistelmä, joihin vilu ei varmasti ulotu. Voisikohan sitä lokakuussa kietoutua tuohon pakettiin ja purkautua sieltä vasta kevään koittaessa?

Auringonsäteistä innostuneena tekaisin lyhytvartisen vaihtoehdon yökäyttöön. Samalla päähäni pälkähti, miten voin hyödyntää massiivista langanjämävarastoani: näihin versioihin kun ei paljoa materiaalia kulu ja väriyhdistelmien kanssa ei ole niin nuukaa.

 

Vaihtarisukat

Erään toisen neulomusharrastajan kanssa teimme taannoin vaihtarisopimuksen: kummatkin neulovat toisilleen sukat, toiveita ei esitetä vaan ainoastaan ilmoitetaan koko. Tuleepahan kerrankin erilaiset sukat kummallekin. Itse pähkäilin tovin jos toisenkin eri vaihtoehtoja, koska halusin tehdä sellaiset, joita en ollut aikaisemmin tehnyt ja kuitenkin omannäköiset. Matkan varrella ajattelemani värimaailma vaihtui moneen kertaan, mutta rännien ropinaa kuunnellessa ja hiirenkorvia odotellessa oikeat sävyt asettuivat kohdalleen. Raitakuvio syntyi vasta neuloessa. Tuli aika keväiset, mielestäni.

Takapihan rosmot

Tinttien apajilla käy rosmoja. Osan ryökäleistä saa kiinni itse teossa, mutta viimeistään lumeen jääneet jäljet paljastavat kelmit. Närhi kävi rohmuamassa talipalloa ja rikostoveri napsi murusia hangelta. Hiiriperhe on raivannut polun asumuksensa ja lintulaudan välille. Siellä on jäljistä päätellen liikennettä kuin moottoritiellä juhannuksen alla. Kaikkein hurjimpaa ilma-akrobatiaa harrastaa orava, jonka taidonnäytteistä trapetsitaiteilijakin olisi kateellinen. Luulisi, että menisi veri päähän syödessä! Jotain kai jää varsinaisille ruokintakohteillekin. Tilanteen käy tarkistamassa myös repolainen aika ajoin.

  

 

Postimyynnistä jännitystä elämään

Intouduin pitkästä aikaa tilaamaan postimyynnistä kevätvaatteita, pari kesäpaitaa ja caprihousut. Hain paketin lähikaupan noutopisteestä ja avasin sen kotona: sieltä paljastuivat mustat tuulipuvun housut. Siis täh? Oliks tää joku vinkki, vai? No okei, kieltämättä ulkoilu oli jäänyt vähiin viime aikoina. Otin jo luurin käteeni soittaakseni postimyyntifirmaan, kun satuin vilkaisemaan osoitetietoja. Minulle oli annettu jonkun toisen ihmisen paketti, jossa lähettäjänä oli samainen postimyyntitalo! 

Kiikutin paketin kiiruusti takaisin ja sain omani. Toinen kerta toden sanoo, ajattelin, mutta tällä kertaa tarkistin etukäteen, että lähetys oli varmasti minulle. Avasin sen intoa pihisten - ja taas leuka losahti lattiaan asti: muovista kuoriutui musta satiinimekko, liian pientä kokoa, ja veitsisarja! Nyt vasta olinkin äimän käkenä. En ole menossa hautajaisiin, ja veitsiäkin on ihan riittävästi. Ei kyllä mennyt ihan putkeen tämä tilaus! Onkohan siellä ollut joku harjoittelija hommissa? Vai onko tämä uusi markkinointistrategia, että lähetetään asiakkaille mitä sattuu ja ajatellaan, että jos ne vaikka haluis pitää ne? Osuva slogan tälle firmalle voisi olla: "Tilaa meiltä - et arvaakaan mitä kaikkea saat!"

No jotta tämä tarina ei olisi turhan yksinkertainen, niin palauttaessani tätä satiinimekkopakettia lähikaupan palautuspisteeseen minulle tulostetussa palautustositteessa oli - tattadaa! - sen alkuperäisen eli väärän paketin vastaanottajan nimi. Nyt alkoi olla jo vaikeuksia pitää pokkaa. Sen verran tarkaksi tässä hommassa olin jo tullut, että havaitsin sen heti kuin haukka ja työnsin kuitin takaisin korjattavaksi. 

Ihmetyttää vaan, että minkälaisia asiakaspalvelijoita tänä päivänä oikein on? Minulle ehkä nyt vaan sattui tällainen todellinen maanantaitapaus, jossa kaikki mikä suinkin vaan voi mennä pieleen, tosiaan meni. Ja olisipa hauska tavata tämä "alter ego", jonka paketit käyn hakemassa ja availen, ja jonka "puolesta" näköjään kaikki paketit myös palauttelen. Muuta yhteistä meillä ei pitäisi olla kuin sukunimi, paikkakunta ja saman postimyynnin asiakkuus.

Niin juu, ne oikeat tilaukset eivät ole vieläkään tulleet. Jännityksellä odotan...

Arkipäivän aarteita

 

Kirpputoreja kolutessani aina on tarttunut mukaan keittiöaiheisia löytöjä, suoranaisia aarteita. Kun niitä alkoi olla riittävästi, päätin hankkia niille oman hyllyn ja laittaa keittiöön esille. Nuoremmalle sukupolvelle olen joutunut välillä selittämään, että mitä kyseisillä romuilla on aikanaan tehty, koska ne eivät välttämättä ole enää nykykeittiön rekvisiittaa. Jotkut aikuiset taas suhtautuvat kokoelmaan vähän huvittuneesti - museoksikin sitä on kutsuttu. Viritelmä vaikutti pitkään keskentekoiselta, kunnes jonkun lehden sisustusjutusta bongasin seinätarrat. Moinen piti tietenkin heti saada.

 

Sisustustarrat on muuten kiva tapa saada piristystä seinän ilmeeseen ilman tapetointia ja maalausta. Liimaamisessa kannattaa olla kaveri mukana ja muutenkin noudattaa tarkkuutta, jotta ei tarvitse vuodattaa krokotiilinkyyneleitä kieroon teipatun tekstin äärellä. Ai niin, tuossa tekstissä siis lukee tämän keittiön periaatteet: Open 24 hrs Self-service.

Säästövinkkejä nuukille

Vietin muutaman perin hauskan hetken kaiken kansan säästövinkkien parissa. Vinkit tyyliin "Älä osta musiikkia, sitä tulee ilmaiseksi radiosta" ja "Opeta kissasi käymään vessanpöntöllä, eipä tarvitse ostaa kissanhiekkaa" saivat minut ideoimaan ihan omia säästövinkkejä.

1. Vaatteet: Sohvalla lojuessasi päähäsi pälkähtää asia, joka pitäisi noutaa keittiöstä/makuuhuoneesta/vessasta/yläkerrasta. Älä heti tartu toimeen vaan odota, että mielessäsi on 3-4 tällaista asiaa ja lähde liikkeelle vasta sitten. Säästät sukkiesi pohjia, kun et turhan takia ramppaa eri huoneissa jatkuvasti.

2. Sukkahousuvinkki: Käytä risaiset sukkahoususi puutarhassa puuntaimien sitomiseen tukikeppeihin. Vanhat amarit voi hyvin laittaa lepattamaan kesätuulen tahtiin. Ovat pehmeät ja joustavat eivätkä hankaa kuorta rikki. Erityisesti sukkahoususävyt "sun" ja "kameli" sulautuvat hyvin ympäristöön (kiitos tästä vinkistä tuoreelle puutarhan perustajalle!).

3. Lämmitys: Kun kutsut enemmän vieraita, vähennä asuntosi lämpöä jo etukäteen. Ihmiset tuottavat lämpöä, joka lämmittää asuntoa. Näin sinun ei tarvitse repiä ikkunoita auki ja tuulettaa lämpöä harakoille, kun tulee kuuma. Säästät selvää energiaa (huom. erityisesti sähkölämmittäjät). Vieraillehan voi aina tarjota villasukkia.

4. Autoilu: Kun suunnittelet autoreissua jonnekin pidemmälle, esim. sukulaisiin, kannattaa samoilla bensoilla yrittää saada mahdollisimman paljon irti sosiaalisesta kanssakäymisestä. Buukkaa siis ko. reissu täyteen sukulaisten, kumminkaimojen ja tuttavien tapaamisia, mieluiten minuuttiaikataululla. Näin voit venyttää seuraavaa reissua pidemmälle tulevaisuuteen ja säästät bensaa. Kotona voit sitten hengähtää.

5. Matkustaminen: Matkalle lähtiessäsi ota mukaasi mahdollisimman pieni matkalaukku. Et voi ostaa tuliaisia, koska niille ei olisi laukussa tilaa. Säästät rahaa etkä tule hamstranneesi turhaa tavaraa (nimim. "Done it, been there").

6. Mainokset: Sinulle yritetään tv:n ja muiden medioiden välityksellä tuputtaa tavaraa, jota et todellakaan tarvitse. Muutapa mainoksia katsellessasi näkökulmaa. Pähkäile, minkälaiselle kohderyhmälle kyseinen mainos on tarkoitettu ja millä keinoilla/argumenteilla tuotetta yritetään myydä. Analyyttisen asenteen omaksuttuasi unohdat jo, mitä tuotetta sinulle on yritetty kaupata, eikä sinulle tule siitä mielitekoa.