Karvabaskeri ja huivi

Tämän pörrölangan olin suunnitellut käyttää ihan muuta tarkoitusta varten, mutta kun en onnistunut löytämään samaa värierää tarpeeksi montaa kerää, niin ajattelin tehdä sitten pienemmän neulomuksen. Sitäpaitsi, halusin tehdä nopeasti valmistuvan välityön, jotta saisin motivaatiota nupertaa loppuun yhden isomman kutomuksen.

   
Huokaisutauoksi tekele olikin omiaan, koska lätsä valmistui yhdessä illassa telkkaria katsellessa eikä huivissakaan kauaa nokka tuhissut. Vaikka karvalankaa onkin, niin höytyvät eivät tunge nenään, silmiin tai sohvan alle, vaan käyttäytyvät oikein kiltisti. Mukavasti matsaavat kevätpalttoon kanssa. Ohjeet Novita talvi 2010.

 

Päivän asu

Ajattelin tehdä oman kontribuution blogistien suosittuun genreen nimeltä päivän asu. Systeemiin kuuluu napsia itsestään otoksia peilin kautta jalkaterät sisäänpäin käännettyinä ja selostaa blogissa yksityiskohtaisesti, mistä myyntipisteistä merkkivaatekerta on käyty kaapimassa. Niin, ja tietysti unohtaa kertoa se seikka, että homma on sponsoroitua. Noista postauksista saa ainakin hyvän käsityksen nykypäivän nuorisomuodista. Muistelenpa vaan omia nuoruusaikojani, jolloin vaihtoehtoina oli valita vaatteensa joko lasten- tai tätiosastolta. Välimuotoja ei kauheasti ollut.

Pissistyyliin kotona on tämänpäiväinen kostyymini. Tyyli sopii upeasti tietokoneen ääreen, postilaatikko- ja jääkaappikäynneille ja salkkareiden katsomiseen. Pää jäi kuvasta ihan vaan sen takia, että tukka oli likainen. Tuon enempää en saanut jalkojani väännettyä, alkaa olla tuota lonkkavaivaa.

Musta neule - ööh, en muista mistä kun on ainakin viisi vuotta vanha. Harmaa neuletunika automarketista ruokaostosten lomassa. Farkkuleggarit ruotsalaisesta halpakaupasta. Villasukat itsetehdyt, vähän jo nyppyyntyneet.


Oliks ihku?

Talviunesta heränneenä

 

En ole aiemmin ymmärtänyt ihmisiä, jotka kertovat nukkuvansa villasukat jalassa. Neulotut sinänsä ovat mitä parhaimmat jalanlämmittimet, mutta että sängyssä? Tämän talven jälkeen muutin mielipiteeni tyystin. Untuvapeitto ja villasukat - lyömätön yhdistelmä, joihin vilu ei varmasti ulotu. Voisikohan sitä lokakuussa kietoutua tuohon pakettiin ja purkautua sieltä vasta kevään koittaessa?

Auringonsäteistä innostuneena tekaisin lyhytvartisen vaihtoehdon yökäyttöön. Samalla päähäni pälkähti, miten voin hyödyntää massiivista langanjämävarastoani: näihin versioihin kun ei paljoa materiaalia kulu ja väriyhdistelmien kanssa ei ole niin nuukaa.

 

Vaihtarisukat

Erään toisen neulomusharrastajan kanssa teimme taannoin vaihtarisopimuksen: kummatkin neulovat toisilleen sukat, toiveita ei esitetä vaan ainoastaan ilmoitetaan koko. Tuleepahan kerrankin erilaiset sukat kummallekin. Itse pähkäilin tovin jos toisenkin eri vaihtoehtoja, koska halusin tehdä sellaiset, joita en ollut aikaisemmin tehnyt ja kuitenkin omannäköiset. Matkan varrella ajattelemani värimaailma vaihtui moneen kertaan, mutta rännien ropinaa kuunnellessa ja hiirenkorvia odotellessa oikeat sävyt asettuivat kohdalleen. Raitakuvio syntyi vasta neuloessa. Tuli aika keväiset, mielestäni.

Takapihan rosmot

Tinttien apajilla käy rosmoja. Osan ryökäleistä saa kiinni itse teossa, mutta viimeistään lumeen jääneet jäljet paljastavat kelmit. Närhi kävi rohmuamassa talipalloa ja rikostoveri napsi murusia hangelta. Hiiriperhe on raivannut polun asumuksensa ja lintulaudan välille. Siellä on jäljistä päätellen liikennettä kuin moottoritiellä juhannuksen alla. Kaikkein hurjimpaa ilma-akrobatiaa harrastaa orava, jonka taidonnäytteistä trapetsitaiteilijakin olisi kateellinen. Luulisi, että menisi veri päähän syödessä! Jotain kai jää varsinaisille ruokintakohteillekin. Tilanteen käy tarkistamassa myös repolainen aika ajoin.