Valokuvausta harrastavassa taloudessa tarvittiin eittämättä kamerakotelo. Nehän joutuu aina ostamaan kameran lisäksi, koskaan eivät kuulu samaan kauppaan. Vaikka kakkoskameran malli oli tuikitavallinen, niin kaupasta vaan ei meinannut löytyä sopivaa. Tai ainakin hinta oli hirmuinen. Totesin, että teen sopivankokoisen suojuksen vesihuovuttamalla. Tuleepahan samalla jotain muuta kuin kaupan keinonahkakaukalot.
Leikkasin kaavan solumuovista ja tein sen tuplamitoilla. Väriyhdistelmänä vihreää ja violettia suomenlampaan villaa. Alkuasetelma näyttikin lähinnä olkalaukulta, mutta annas olla, kun kutistuminen alkoi, niin siitä ei meinannut loppua tulla. Taskua joutui jo venyttelemäänkin. Napakka tuli, mutta läppä venyi kuin lehmän utareet. Läppä on sen verran pitkä, että se pysyy kiinni hyvin ilman kummempia kiinnitysviritelmiä. Ei tämä kotelo mikään iskunkestävä ole, mutta ajaa asiansa pokkarin kohdalla. Ykköskamera onkin sitten eri juttu. Kas huovutettua järkkärikoteloa kanniskelevaa valokuvaajaa tuskin otettaisiin kovin vakavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti