Harhailua sukkaputkessa

Nämä sukat syntyivät syksyyn sopivalla marjapuuroraitalangalla ja terästettynä pinkillä kantapäällä. Jotensakin tuo sekava raitalanka vähän rauhoittuu, kun siihen lisää mukaan jotain yksiväristä. Samalla kantapään ja kärjenkin halutessaan voi neuloa paksummalla langalla, kestääpähän vähän paremmin.

Toisiin sukkiin oli tarkoitus käyttää vanhaa lankavarastoani. Tilaajan toiveena oli "lämpöiset" ja "villasukat". Noihin sukkiin käytin lankaa neljästä eri keränlopusta. Halusin neuloa leveämpää raitaa ja leikkelin ylläolevasta raitalangasta pätkiä värien mukaan. Enää en tekisi niin. Langanvaihtoja nimittäin tulee parin-kolmen kerroksen välein, jälki on muhkuraista ja päättelyurakka armoton. Sitäpaitsi nyt kävi niin, että osa langoista loppui ennen sukkien valmistumista, joten purkuun meni ja kuvio oli mietittävä uudelleen. Välillä sitä joutuu kummasti nöyrtymään kutimensa äärellä. Nämä sukat eivät ole paras esitykseni tällä saralla, mutta ainakin työvoitto.

Perusmarkettilankojen jälkeen ajattelin hienostella ja kokeilla jotain uutta, sellaista saksalaista liukuvärjättyä. Mutta tällä kertaa neulojalla taisivat jäädä aivot narikkaan, kun lähti lankakaupoille. Puikkohyllyllä valitsin hienon väriset 2,5:t, mutta lankahyllylle päästyäni puikkojen väri oli jo päässyt unohtumaan. Että voi olla kanan muisti. Neulopa siinä sitten monivärjättyä lankaa kirjavilla puikoilla, kun ei tiedä missä puikko päättyy ja lanka alkaa. Hienot on puikot ja lankakin, juu. Mutta taitaa noiden sukkien valmistuminen mennä pitkälle ensi vuoden puolelle. Seuraavaksi kiitos jotain muuta.