Rukinpyörän uusi elämä

Eräällä monista pyhiinvaellusreissuistani vakikirpparille silmääni osui hylätty yksinäinen rukinpyörä. Kirppariseurani ei ollut elämänrunteleman hylkiön käyttökelpoisuudesta kovinkaan vakuuttunut. Mutta pyörä ilmiselvästi kaipasi päästä jollekin, joka siitä pitäisi huolta. Yksi pinnakin oli aikojen saatossa pudonnut kyydistä. Pyörittelin löydöstä kädessäni ja ajattelin, että siitä voisi tulla oiva köynnöstuki puutarhaan. Kotiin päästyäni en keksinyt heti sille paikkaa pihassani, joten laitoin sen odottamaan pihalampun viereen. Seuraavana päivänä totesin, että siinä se oli jo löytänyt paikkansa. Puuöljyä vaan pintaan, niin kolhittukin näyttää nuoremmalta. Suomalaiset kesäolosuhteet sen ainakin pitäisi kestää. Pikkutalvion kanssa sillä rinnaikkaiselo sujuu oikein hyvin.