6. elokuuta 2010

Ruostuttamalla kaunista

Alkukesästä näin Puutarhaunelmia-ohjelmassa pihan, jonne oli koottu pitkä rivi vanhoja, ruostuneita pannuja ja muita esineitä. Siitä innostuneena kirpparilta tarttui käteen vanha lättypannu, jolla tosin olisi saanut varsin romanttisia ohukaisiakin. Se sai paikan pihakiven päältä ja onkin jo hyvää vauhtia ruostumassa.


Heinäkuun hiostavaan helteeseen kyllästyneenä siirryin varjoon ja otin seuraavaksi käsittelyyn vanhan maalatun, mutta jo hitusen ruostuneen kukkatelineeni. Hankin maalinpoistoainetta ja sivelin telineen kokonaisuudessaan vihreällä löllöllä. Alku vaikuttikin helpolta, mutta homma ei olekaan hätäisen naisen puuhaa. Tarvittiin kolme käsittelykertaa ja välillä huolelliset kaapimiset ja pyyhkimiset. Varoituksen sana muuten samaan hommaan ryhtyville: suojatkaa silmät ja iho huolellisesti, myös jalat. Jos ainetta roiskuu iholle, kirvely alkaa välittömästi. Kärsimätön kun touhusta jo olin, niin ajattelin ottaa pikaruostutuksen käyttöön: sivelin hökötyksen veden ja etikan seoksella, ja ruostuminen alkoikin ihan silmissä! Lisäkoristeeksi ripustin vielä yhden talven parvekkeella ruostuneen amppeliketjun.


Vielä varastosta löytyi yksi uhri: vanha kynttilälyhty, jolle olinkin jo aikonut tehdä jotain. Samat toimenpiteet, ja hyvä tuli. Tosin lyhty vielä hakee vähän paikkaansa. Tarkoituksena on viimeistellä pinta vielä mattalakalla, jotta ruostuneet romut eivät jätä jälkiä itsestään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti